Lajiristeymiä eli hybridejä ei ole tavattu laskea fongauksessa lajipisteiksi, mutta ne ovat erittäin mielenkiintoinen osa suomalaista kalalajistoa. Hybridejä muodostuu, kun kaksi toisiaan lähellä olevaa kalalajia risteytyy keskenään. Hybridisaation mahdollistavat eri kalalajien sama lisääntymisaika- ja paikka. Risteymät ovat myös nisäkkäistä poiketen yleensä lisääntymiskykyisiä. Tavallisimpia ovat särkikalaristeymät (särki/lahna/pasuri/salakka/sorva) ja keinotekoisesti lähes kaikkia särkikaloja pystytään risteyttämään keskenään. Yleisin tavattu särkikalaristeymä on särkilahna, joka on myös Suomessa tavallisin kalaristeymä. Myös lohikalojen kuten muikun ja siian risteymät ovat järvissä tavallisia. Suomesta on lisäksi tavattu kahdesti ahvenen ja kuhan risteymä ja/tai takaisinristeymä.
Hybrideillä eväruotojen ja kylkiviivasuomujen lukumäärä sijoittuu kantalajien välille.
Aina hybridien tunnistaminen ei ole helppoa. Ylimpänä lahna ja alimpana särki, mutta keskimmäiset tuottavat jo hieman päänvaivaa.